Ensimmäisiä askeleita kohti omavaraisempaa elämää – tavoitteita vuodelle 2023

Nainen mekossa kastelukannu kädessä kumartunut kasvilavan ääreen.

Terve! Ensimmäistä suuntana omavaraisuus -tekstiäni täällä kirjoittelen. Lukija (ja maailman laiskin kommentoija) olen ollut jo vuosia. Jos sarja ei ole sinulle tuttu, niin täältä löytyy lisää tietoa. Tiivistettynä kuitenkin joka kuukauden ensimmäisenä maanantaina joukko bloggaajia kirjoittaa yhteisestä, omavaraisemman elämän tavoitteluun liittyvästä aiheesta. Yhteiskirjoitusten takana häärivät Tsajut- blogin Satu ja Korkealan Heikki. Postauksen lopusta löytyy linkkilista kaikkien muiden kirjoituksiin!

Koska tämä on ensimmäinen postaukseni sarjassa, lienee paikallaan kertoa muutama sana siitä missä olemme ja miten tähän on päädytty, tarkempi esittelyteksti löytyy täältä.

Olen Anna, ja jo teini-ikäisenä maalaistyttönä tiesin, etteivät suurkaupungit (tai pienemmätkään) ole minua varten. Yliopisto-opinnot, perheen perustaminen ja omakotitaloelämä veivät reiluksi vuosikymmeneksi ensin kaupunkiin ja sitten lähiöön, mutta nyt vihdoin ollaan tilanteessa jossa maallemuutto on todellisuutta eikä kaukainen haave. Meillä on kolme lasta, joista vanhin aloitti koulun syksyllä – ja se oli aina meidän takaraja tämän haaveen toteuttamiselle, ajatus siitä että lasten ei tarvitse sitten enää koulua vaihtaa. Jos kaikki sujuu hyvin, perheemme täydentyy ensi kesänä neljännellä lapsella.

Ensi kesänä muutamme puolisoni kotitilalle ja aloittelemme sukupolvenvaihdosta. Tällä hetkellä asumme vielä väliaikaiskodissa samalla saarella pienessä punaisessa torpassa nautakarjatilan pihapiirissä. Talo lämpiää isolla leivinuunilla, sisävessana on pakastava käymälä ja puusaunan lämmöistä saadaan nauttia säännöllisesti. Tuulisina pakkaspäivinä lämpötila painuu hiukan turhan alas, mutta mistäpä ei villavaatteilla ja peittokerroksilla selvittäisi – jos jossain, niin villasukissa meillä ollaan omavaraisia. Siitä huolimatta että ollaan jo vähän lähempänä meidän unelmaa, ei meinata malttaa odottaa, että tulisi kesä, puolison isän vaarinpirtti valmistuisi ja me päästäisiin muuttamaan varsinaiseen tulevaan kotiimme.

Sekä nykyinen että tuleva kotimme sijaitsevat kasvuvyöhykkeellä 1a, Naantalin saaristossa. Meren vaikutus tuntuu ympäri vuoden, vaikka ihan rannassa ei asutakaan. Tämän blogin ja suuntana omavaraisuus -sarjan kirjoitusteni myötä pääset siis seuraamaan meidän omavaraisemman elämän ja maallemuuton alkuvaiheita. Ei olla missään konkareita (paitsi ehkä remontin tekemisessä), mutta sitäkin innokkaampia oppimaan uutta. Kuvittelisin, että varsinkin vastaavasta haaveilevalle on kiinnostavaa olla mukana alusta saakka! Toisaalta tästä kirjoitussarjasta löytyy huomattavasti kokeneempiakin omavaraistelijoita, joiden tietotaito on valtavaa ja blogit täynnä hyödyllisiä vinkkejä.

Tämän kuun aiheena oli omavaraistelijan vuosikello, joka on minusta ajatuksena mitä mainioin. Toistaiseksi olemme kuitenkin tilanteessa jossa intoa, unelmia ja suunnitelmia on vaikka muille jakaa. Realismi ja käytäntö on sitten ihan toinen juttu, pikkuhiljaa mennään niitä kohti. Mutta jos noin niin kuin yleisesti ajankäyttöä mietitään, olen ikuinen aikatauluoptimisti, joka kuvittelee että maallemuuton myötä vuorokauden tunnit lisääntyvät, minusta tulee yhtäkkiä aamuvirkku ja lapset leikkivät keskenään pitkiä päiviä ilman riidanpoikastakaan. Toisin sanoen nyt kun yritän miettiä tavoitteita ensimmäiselle vuodellemme, yritän ihan tosissani skaalata kaikkia mahtavia unelmiani hieman alaspäin. 

Seuraavassa siis avaan vähän suunnitelmia. En tiedä, minkä verran päästään niitä toteuttamaan tänä vuonna – paljon on kiinni siitä, koska meidän muutto sitten ihan oikeasti tapahtuu, millaiseksi tyypiksi vauva paljastuu, kuinka paljon aikaa menee maatilan hommissa, ryhdytäänkö remontoimaan talossa jotain heti alkuun ja miten ylipäätään elämässä asiat lutviutuu eteenpäin. Monen asian suhteen tämä vuosi onkin sellainen, että tehdään suunnittelu- ja pohjatöitä, jotta ensi vuonna päästäisiin sitten ihan oikeasti hommiin! Mutta jos seuraavilla suunnitelmilla päästäisiin vähän alkuun:

KASVIMAA, KEITTIÖTARHA  on se minkä pariin sormeni syyhyävät kovasti. Meidän tulevassa kodissa on pellonnokka, joka tulee melkein taloon kiinni. Aiemmilla sukupolvilla siinä onkin ollut kasvimaa, mutta kun se sitten jossain kohtaa jäi joutomaaksi, on se otettu viljelykäyttöön isompaan peltoon liittämällä. Tämä pellonnokka on tulevan kasvimaani ja marjatarhani paikka. Maa-aines on ihanasti silkkaa savea, eli kesällä halkeilevan kuivaa ja sadekelillä kaiken veden painaumiin keräävää. Jonkinasteiset kohopenkit ovat siis suunnitteilla, ja hiukan mietinnässä on, pitäisikö hommat aloittaa vähän isommallakin maanmuokkauksella. Tilan kalustosta kun löytyisi myös kaivuri… Ultimaattinen haave olisi siis laaja kasvimaa kohopenkeissä, tilaa ainakin vadelmille, pensasmustikoille ja hunamarjoille sekä toivottavasti parille hedelmäpuullekin. Alue on myös pakko aidata kunnolla, sillä kauriit ja peurat ovat saarella iso ongelma, enkä halua nähdä kauheaa vaivaa vain huomatakseni, että kaikki kasvini on syöty. Toivoisin että nyt ensimmäisenä vuotena saataisiin kasvimaa-alueen pohjatyöt tehtyä (sillä laajuudella kuin siihen päädytään, vähän pitää vielä neuvotella) ja aita pystytettyä niin, että syksyllä voisi tehdä ensimmäisiä kylvöjä ja ensi keväänä hypätä täysillä sadon kasvatukseen mukaan. 

KASVIHUONE Tilalta löytyy vanhan navetan päädystä viimeisiä hetkiään vetelevä, repaleinen muovihuone. Haaveilen sen tilalle kunnollisesta, tilavasta ja kauniista kasvihuoneesta. Paikka on todella lämmin, ja erityisesti satokauden pidentäminen alku- ja loppupäästä voisi tässä paikassa onnistua hyvin, kun takaseinänä toimiva tiili varaa lämpöä mukavasti. Toisaalta haaveilen myös kasvihuoneesta muun kasvimaan yhteyteen, mutta hyvähän niitä suunnitelmia ja haaveita on aina olla! Tämän projektin suhteen ensimmäiselle vuodelle on tavoitteena suunnitella kasvihuone kunnolla, eli tehdä piirustukset ja päättää lopullisesti esimerkiksi se, tehdäänkö se vanhoja ikkunoita kierrättäen vai muovia käyttäen. 

SADEVEDEN KERÄÄMINEN jotta sekä kasvimaan että kasvihuoneen kastelu olisi mahdollisimman helppoa. Maatilalla on useampi kastelulampi varsinaisia viljelmiä varten, mutta mikään niistä ei sijaitse ihan vieressä. Sadevesikourujen ja rännien asentaminen ei tietenkään ole ihan ilmaista, mutta helpottaisi elämää huomattavan paljon. Tutkitaan myös vaihtoehtoa, jossa vetta pumpattaisiin kastelulammesta isoon säiliöön kasvimaan reunalle. 

KANALA Luulisi, että vanhalta maatilalta löytyisi yksi rakennus, josta voisi jonkin osan ottaa kanalakäyttöön. Mutta kun maatila on täyttä höyryä toimiva, on melkein kaikki tilat jo nyt käytössä! Suunnilleen kaikki vaihtoehdot on pyöritelty läpi viime vuosina, ja vaikka haluaisinkin jokseenkin heti alkaa varailla toivomiani maatiaiskanoja (horniolaisia!), on pakko odottaa niin kauan että suunnitelma kanalan sijainnista ja mielellään toteutuskin ovat valmiita. Mahdollista on, että kanala joudutaan rakentamaan – silloin se luultavasti tulee sijoittumaan kasvimaan lähettyville. Tämän vuoden suunnitelmana on siis valmistella kanalasuunnitelmat sitä varten, että ensi vuonna meille voisi kanat vihdoin tulla – oli se sitten kanalan rakentaminen johonkin olemassaoleviin tiloihin tai kokonaan uuden rakennuksen pykääminen. 

MAAKELLARI Pihapiiristä löytyy maakellari, joka on ollut poissa käytöstä jo usean vuoden. Kukaan ei oikein tunnu tietävän, mikä sen kunto on. Ympäristöä pitäisi raivata (vesakkoa kasvaa jo ovenkin edessä)  ja tutkia kunto. Sen perusteella sitten jatkosuunnitelmia. 

SÄILÖMINEN on tähän saakka perustunut pakastimeen. Jatkossakin taatusti osa vaikkapa metsämarjoista menee pakastimeen, mutta vihdoin haluaisin opetella vähintäänkin keittelemään hilloja (viime vuoden minikokeilu naapureilta saaduilla hapankirsikoilla oli menestys) ja säilömään kurkkuja – on vähän noloa, jos kurkunviljelijä ei osaa satoaan säilöä. Lisäksi kuivaamisen kokeilu kiinnostaa. (Tai siis, oikeastihan kiinnostaa KAIKKI, mutta yritän olla tässä kohtaa järkevä ja miettiä, mistä aloittaa. Tulevina vuosina sitten lisää.)

LEIVÄN LEIPOMINEN on ollut asumisjärjestelyjen hankaluuden takia hyvän aikaa tauolla. En ole ihan varma, onko hapanjuureni hengissä, jos ei, pitäisi tehdä uusi. Olisi mukava päästä taas tahtiin, jossa leivon kaiken talon vaalean leivän itse, ja jossain kohtaa toki opetella myös ruisleivän leivonnan salat. Tämä on siitä kiva tavoite tälle vuodelle, että toisin kuin melkein kaikki muu, se ei vaadi kesää ja muuttamista – vaikka heti ryhtyisi hommiin. 

IHMISTAIMIEN KASVATTAMINEN menee kuitenkin kaiken muun edelle. Lapsilla on ollut takana rankka puoli vuotta vanhasta kodista luopumisen, osittaisen mökillä asumisen ja väliaikaiskodin kanssa. Kesällä on edessä vielä uusi muutto ja pikkusisarus. Heidän tarpeensa menevät kyllä kaiken muun ohi, silloinkin kun kovasti tekisi mieli keskittyä kaikkeen uuteen ja jännään. Eikä me yhtään tiedetä, kuka ja millainen on tämä vielä mahassa kasvava tyyppi – muut lapset ovat olleet aika lunkeja vauvoja ja kulkeneet mukana niin remppahommissa kuin kaikkialla muuallakin, mutta aika näyttää! 

Vaikka miten sanoin yrittäväni rajoittaa suunnitelmia, niin aika monta niitä oli, vai mitä? Ymmärrän kuitenkin sen, että valmista ei ole tänä vuonna tarkoitus tulla. Kunhan saataisiin asioita alulle ja eteenpäin, niin siitä olisi hyvä jatkaa seuraavina vuosina. Ja jos jonkin suunnitelman suhteen tänä vuonna edistytäänkin tässä mietittyä enemmän, se on vain mahtavaa!

Suuntana omavaraisuus -kirjoitukset

Kasvuvyöhyke 1

Apilankukka https://www.apilankukka.fi/apilankukka-2023-suunnitelmia/

Kasvuvyöhyke 2

Sarin puutarhat https://sarinpuutarhat.blogspot.com/2023/01/meidan-piha-ja-suunnitelmat-2023.html

Oma tupa ja tontti https://omatupajatontti.blogspot.com/2023/01/ennatysten-joulukuu.html

Kasvuvyöhyke 3

Tsajut https://tsajut.fi/suuntanaomavaraisuus-2023-osa-1/

Rakkautta ja maanantimia https://rakkauttajamaanantimia.blogspot.com/2023/01/suuntana-omavaraisuus-2023-osa-1.html

Pilkkeitä Pilpalasta https://pilkkeitapilpalasta.blogspot.com/2023/01/suuntana-omavaraisuus-13-uuden-vuoden.html

Evil Dressmaker http://www.evildressmaker.com/?p=17173

Sininen tupa https://sininentupa.blogspot.com/2023/01/suuntana-omavaraisuus-2023.html

Villa Varmo https://www.villavarmo.com/post/omavaraistelijan-vuosikello-ja-ajatuksia-vuuesta-2023

Torpan tyttö https://torpantytto.com/2023/01/02/toiveikas-talvimieli/

Harmaa torppa https://www.harmaatorppa.fi/2023/01/lampoa-torppaan.html

Kasvuvyöhyke 4

Korkeala https://www.korkeala.fi/suuntana-omavaraisuus-23-esittely-ja-suunnitelma/

Puutarhahetki https://puutarhahetki.blogspot.com/2023/01/unelmana-omavaraisempi-elama.html

Kasvuvyöhyke 7

Korpitalo https://korpitalo.wordpress.com/2023/01/02/tammikuu-23-mika-sinut-lammittaa/

Lue myös:

Keitä me ollaan ja mitä puuhataan?

Aion palata kirjoittelun pariin, nyt kun me vihdoin aletaan lähestyä pitkäaikaista haavetta maallemuutosta. Tarkoituksena on kertoa meidän matkasta kohti merkityksellisempää ja omavaraisempaa arkea, perhe-elämästä maatilalla

Luonnonkukkia punamultaseinää vasten.
Omavaraisuus

Miksi haaveilen omavaraisemmasta elämästä?

Mistä tahansa kiinnostunkaan, olen aika kova esittämään miksi-kysymyksiä. Joten ennen kuin mennään syvemmälle tässä omavaraisuusasiassa, on varmaankin paikallaan vastata itse kysymykseen miksi. Miksi haaveilen omavaraisemmasta

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *