Niin mekin. Tervetuloa seuraamaan, kun meidän kuusihenkinen perhe aloittelee uutta elämänvaihetta maatilalla, hidastaa arkea (ainakin talvisaikaan) ja haaveilee vähän vanhanaikaisemmasta elämäntavasta.
Opetellaan yhdessä hoitamaan niin kasvimaata kuin toivottavasti kotieläimiäkin, säilötään kesän satoa, tehdään itse ja kulutetaan vähemmän. Pyritään kestävämpään elämäntapaan ja siihen, että jokainen päivä tuntuisi merkitykselliseltä.
Terveisin Tillintilan Anna
No niin, vihdoin taas #suuntanaomavaraisuus postausten parissa! Kesä ja vauva laittoivat osallistumisen tauolle ja tätäkin tekstiä on kirjoiteltu lähinnä iltaisin puhelimella nukkuva vauva sylissä. Toivottavasti
Juuri tänään tämä kevätalvi tuntuu ihan mahdottoman pitkältä. Sen jälkeen on vielä varsinainen kevät ja vasta sitten kesä, jolloin me (jossain kohtaa) päästään vihdoin muuttamaan.
Mistä tahansa kiinnostunkaan, olen aika kova esittämään miksi-kysymyksiä. Joten ennen kuin mennään syvemmälle tässä omavaraisuusasiassa, on varmaankin paikallaan vastata itse kysymykseen miksi. Miksi haaveilen omavaraisemmasta
Terve! Ensimmäistä suuntana omavaraisuus -tekstiäni täällä kirjoittelen. Lukija (ja maailman laiskin kommentoija) olen ollut jo vuosia. Jos sarja ei ole sinulle tuttu, niin täältä löytyy lisää
Aion palata kirjoittelun pariin, nyt kun me vihdoin aletaan lähestyä pitkäaikaista haavetta maallemuutosta. Tarkoituksena on kertoa meidän matkasta kohti merkityksellisempää ja omavaraisempaa arkea, perhe-elämästä maatilalla